Matsusaka on Japanin kaupunki Honshūn saarella Kansain alueella Mien prefektuurissa. Se sijaitsee Tyynenmeren Isenlahden rannikolla prefektuurin keskiosassa. Kaupungin keskusta on rakentunut Isen tasangolle lähelle Kushidajoen suuta. Lännessä muodoltaan pitkänomainen kaupunki käsittää laajoja alueita Daikō- ja Takamivuorilta ja ulottuu Naran prefektuurin rajalle saakka. Matsusakassa on 159 407 asukasta (maaliskuussa 2020) ja sen pinta-ala on 623,58 neliökilometriä.
Matsusaka perustettiin 1580-luvulla linnanaluskaupungiksi, kun Gamō Ujisato sai sieltä 120 000 kokun arvoisen läänityksen. Iseen, Kumanoon ja Wakayamaan johtaneet tiet linjattiin kulkemaan kaupungin kautta ja sinne tuotiin kauppiaita Hinosta, jota Ujisato oli aiemmin hallinnut. Edo-kaudella Matsusaka kehittyi Wakayaman daimiokunnan paikallisena hallintokeskuksena sekä kauppa- ja satamakaupunkina, jossa kaupattiin etenkin puuvillaa ja kasvopuuteria (oshiroi). Kaupungista on lähtöisin esimerkiksi vaikutusvaltainen Mitsui-suku. Sittemmin kaupunkiin on sijoittunut tekstiili-, metalli-, lasi- ja elektroniikkateollisuutta. Maaseutualueilla viljellään muun muassa riisiä, teetä, shimeji-sieniä ja intianjuuttia, rannikolla nori-merilevää. Erityisesti kaupunki tunnetaan naudanlihan tuotannosta (Matsusaka-ushi). Kaupunkioikeudet osana Japanin nykyistä kunnallishallintoa Matsusakalle myönnettiin vuonna 1933. Kaupungin hallinto järjesteltiin uudelleen ja se laajeni huomattavasti vuonna 2005, kun siihen liitettiin Iinanin, Iitakan, Mikumon ja Ureshinon maaseutukaupungit.
Edo-kaudella Matsusakassa vaikutti kokugaku-oppinut Motoori Norinaga, jonka kotitalo on suojeltu ja siirretty Matsusakan linnan puistoon. Kaupungin rakennettuun kulttuuriperintöön kuuluvat myös esimerkiksi Takarazukan kofun-hautakumpu sekä muut historialliset linnanrauniot ja muistomerkit. Osa kaupungin länsiosien vuoristoalueista kuuluu Murō-Akame-Aoyaman puolikansallispuistoon. Matsusakaa palvelevat JR Tōkain Kisei-päälinja ja Meishō-linja sekä Kintetsu-rautateiden Nagoya-linja, Osaka-linja ja Yamada-linja.
